Eläintenkouluttaja/ylituomari Miira Hellsten käy läpi vääriä uskomuksia nosework-säännöistä ja koulutustavoista sekä vinkkaa, mitä säännöt sanovat tai mikä olisi toimivampi koulutustapa.
Miiralle saa vinkata sääntövääristymiä ja koulutusväittämiä korjattavaksi 
Kalenteri ilmestyy noin 1-3 päivän välein.
Väite 1: Hajukätkön täytyy 1. luokassa olla aina niin matalalla, että pienikin koira yltää kätköön kurottelematta. Tämä siksi, että 1. luokassa nosework-kätkö ei saa olla ns. syvä kätkö eli lähelle pääsemätön.
Vastaus: 1.luokan kokeissa kätköä ei laiteta niin, että se olisi syvyyssuunnassa luoksepääsemätön kätkö. Korkeussuunnassa sen sijaan maksimikorkeus on 1. luokassa sisä- ja ulkoetsinnöissä 120cm. Koiran ei tarvitse välttämättä silti kurotella kahden tassun varaan seisomaan eikä pikkukoiraa ole pakko nostaa ohjaajan sylistä etsimään, mutta koiraa saa kyllä nostaa – noseworkissa ohjaaja saa koskettaa koiraansa.
Tuomarin tehtävä on laittaa korkeampikin kätkö niin, että minikoirakin saa hajun jostain kohtaa nousematta, neljä tassua maassa eli ilmaisukohta voi olla hyvin erilainen samalla kätköllä erikokoisilla koirilla. Tuomari näkee koiran eleistä, miten koira saa/saako se hajusta “kiinni”.
Väite 2: Koiran tulee ilmaista kätkö 20 cm tarkkuudella eli ilmaisukohta voi olla 20cm sivussa.
Vastaus: “20cm sääntöä” ei ole. Ei löydy minkäänlaista senttimäärää, millä tarkkuudella kätkö tulee ilmaista: tämä riippuu olosuhteista, tilanteesta ja koiran koosta. Koira tulisi ilmaista kätkö niin tarkasti, kuin se kokoonsa, kätkön korkeuteen/syvyyteen/ laatuun ja olosuhteisiin nähden pystyy.
Ohjaajan koiranlukutaitoa voi helpottaa, jos koiran kouluttaa etsimään korkeita kätköjä nousemalla kahden tassun varaan/pikkukoiran etsimään ohjaajan sylistä/ kiipeämään turvallisen esineen kuten tuolin/pöydän päälle.